Virtuaalitodellisuudesta ja sen tuomista mahdollisuuksista mm. koulutuksen tukena puhutaan paljon, mutta mitä oikeasti on virtuaalitodellisuus?
Virtuaalitodellisuuteen on usein liitetty sana immersio. Immersio tarkoittaa syvää uppoutumista jonkin asian tekemiseen virtuaalitodellisuudessa niin, että ulkoiset ärsykkeet eivät häiritse ja ihminen on vahvasti mukana virtuaalimaailman tekemisessä. Virtuaalitodellisuus voi joko simuloida jotain olemassa olevaa ympäristöä, kuten autokorjaamoa tai se voi olla täysin kuvitteellinen. Illuusion luomiseen tarvitaan teknologiaa. Yleensä käytetään 3D-näyttöjä tai niin sanottuja Head-Monted-Displays (HDM), joiden läpi maailmaa tarkastellaan. VR huijaa aivojen näkökuorialuetta siten, että molemmille silmille on omat näyttönsä. Näytöt käyttävät usean kuvan yhdistelmää ja erikoislinssejä tuottamaan kolmiulotteisen näkymän, vaikka kuva on tosiasiassa kaksiulotteinen. Pään liikettä seurataan erilaisin anturoin, joten virtuaalimaailma seuraa pään mukana. Virtuaalitodellisuuden tehtävä on siis huijata sinua siten, että luulet aidosti olevasi jossain muualla.
Vaikka virtuaalitodellisuus on keksintönä melko vanha, vasta 2000-luvulla teknologian kehittyminen ja halventuminen ovat mahdollistaneet virtuaalitodellisuuden käyttötarkoituksien laajentumisen erityisesti koulutusrintamalla. Mobiililaitteiden kehityksen ansiosta on tällä hetkellä tarjolla esimerkiksi kustannustasoltaan soveltuvia VR-laseja, joissa yhdistyy vartalon liikkeen seuraaminen eteen – taakse, ylös – alas, oikealle – vasemmalle ja järkevä koko sekä riittävä graafinen teho vaikuttavien ympäristöjen ja elämysten luomiseen. Lisäksi erillisen tietokoneeseen ja siihen liittyvien johtojen yms. käytön tarve on poistunut viimeisen vuoden sisällä, mikä on helpottanut huomattavasti VR-laitteiston toimintakuntoon laittoa ja käyttämistä sekä vähentänyt tila- yms. vaatimuksia käyttöpaikan suhteen.
VR Suomessa
VR:ää on käytetty niin viihdeteollisuudessa, lento- ja avaruussimuloinneissa kuin lääketieteessä erityisesti oppimisen tukena. Esimerkiksi autististen oppilaiden on todettu voivan keskittyä oppimiseen paremmin virtuaalitodellisuudessa, koska se sulkee pois muut häiriötekijä.
Jos kyseessä on esimerkiksi kalliiden laitteiden tai vaativien toimenpiteiden opiskelu, tulevat virtuaaliset oppimistilat aitoja halvemmiksi. Myös vaativia leikkauksia on harjoiteltu virtuaalitodellisuudessa. Jyväskylän yliopisto testaa aivoleikkauksen simulointia virtuaalitodellisuudessa. Yritykistä mm. Sweco kertoo virtuaalitodellisuuden ja laajennetun todellisuuden olevan osa jokapäiväistä toimintaa. Työtehoseuralla on 15 eri ammatin oppimiseen tarvittava harjoitusympäristö. Turun ammattikorkeakoulu on perustamassa VR treenauskeskusta ja Helsingin kaupunki rahoittaa Metropolian XR-laajennetun todellisuuden keskusta. Haaga-Helia aloittelee osaamisen tunnistamiseen liittyvää virtuaalitodellisuushankettaan.
Tästä näkökulmasta katsottuna virtuaalitodellisuus olisi ottamassa harppauksia myös Suomessa. Teknologiateollisuuden mukaan toimialan odotetaan kasvavan mobiilialan tavoin ja tavoittavan ensi vuonna 100 miljardin euron rajan. Alalla tapahtuu nyt paljon, mutta suuret läpimurrot vielä antavat odottaa. Nouseva trendikö – ehkäpä – ainakin mielenkiintoinen tutkimusalue!
